Vakoojakoulu Äänikirja
Kirjoittaja: Mikko Porvali
Äänikirja
Johdanto
Mikko Porvalin erinomainen tietokirja Vakoojakoulu vuodelta 2010 kertoo, miten jatkosodan aikana Suomessa koulutettiin vakoojia ja miten vakoojatoiminta kehiteltiin siihen aikaan. Kirja on ollut Tieto-Finlandia ehdokkaana. Vakoojakoulu äänikirja kertoo, miten lukuisista venäläisestä sotavangista koulutettiin Suomessa salaisiksi vakoilijaksi, heitä kutsuttiin asiamiehiksi. Miehet seulottiin esille sotavangeista ja valikoiduksi tulivat ne vangit jota uskottiin voivan vaihtaa puolta, Venäjän puolelta Suomen puolelle.
Kirjan kirjailijan Mikko Porvalin isosisä Antti Porvali työskenteli Äänislinnalla, Tiedustelijainkoulun opettajana ja kouluttajana. Kirja perustuu isoisän kertomaan sekä hänen kätkemiinsä asiakirjoihin, jotta hän piilotteli oman turvallisuuden uhalla sekä muihinkin henkilöhaastatteluihin.
Vakoojakoulu äänikirja ilmainen on Veera Kiiskisen äänittämä. Pituutta äänikirjalla on 7 tuntia ja 10 minuuttia.
Kirjasta: Vakoojakoulu
Mikko Porvalin kirjoittama Vakoilukoulu äänikirja kertoo, miten Suomessa jatkosodan aikana organisoitiin ja totutettiin vakoilutiedostelua Venäjää vastaan. Kirjassa kuvataan, yksityiskohtaisesti miten venäläisistä sotavangeista koottuja vapaaehtoisia koulutettiin ja lähetettiin suorittamaan tehtäviä jolla oli sotilaallisia tarkoituksia, Venäjälle.
Vakoojakoulu äänikirja ilmainen on huolellisesti kirjoitettu ja hyvin tasapainoinen kirja ilman sen kummempaa sensuuria tai hyviksiin ja pahisten etsimistä. Tämä tekee kirjasta varsin poikkeuksellinen teos. On hyvin arvostusta nostava asia, että kirjailija on onnistunut saamaan kirjasta kokonaisen, rehellisen kuvauksen siihen aikaisesta toiminnasta, kun hänellä on ollut käytössään aukollisen ja myös hajanaisen lähdeaineiston.
Kirjailija on jopa tarkistanut vakoilua sekä oikeuden että kansainvälisten sopimusten näkökulmasta. Ja Vakoojakoulu äänikirja sisällössä hän pystyy näin todistamaan, että Suomessa rikottiin tietoisesti lakeja ja säädöksiä jota silloin olivat voimassa liittyen sodankäyntiin. Huomioiden vielä, että kyseessä oli käytäntö mihin kaikki sodassa olleet maat turvautuivat.
Sodan loputtuaan valvontakomissio vaati saada informaatiota, ketkä ne henkilöt olivat jotka olivat ryhtyneet tekemään vihollisen kanssa yhteistyötä mutta suomalaiset onnistuivat kaiken onneksi salamaan heistä suurimman osan. Valitettavasti se ei silti suojannut heitä. Rintamalle lähetetyt desanteitta tai vakoilusta kiinnijääminen seurasi aika varmasti teloitustuomio naapurimaassamme.
Vakoojakoulu kirjan mukaan ei ole varmuutta saatiinko edes toiminnan kautta sellaista tietoa jolla olisi oikeasti ollut sodankäynnissä merkitystä. Tämä pätee myös heihin venäläisiin jota Suomeen lähetettiin desanttivakoojina. Nämä olivat usein Suomessa syntyneitä ja heistä on kirjoitettu enemmänkin.
Kirjailijan rikostutkijan ote on tässä kirjassa hyvä, huomaa myös, että Porvali on saanut paljon inspiraatiota isoisänsä työstä kirjaa varten. Tämä on varmasti auttanut kirjailijaa saaman tarinan paloista kokonaista kuvaa kirjaansa. Kyseessä on mielenkiintoinen pala suomalaista sotahistoriaa ja ajatuksia herättävä teos sodankäyntiä liittyen.
Kirjailijasta: Mikko Porvali
Mikko Porvali syntyi vuonna 1980 Petäjävedellä. Porvali on kirjailija, tiedostelunhistorian tutkija, rikostutkintaan erikoistunut poliisi sekä juristi. Koulutukseltaan hän on poliisi ja sen jälkeen hän luki itseänsä vielä oikeustieteen maisteriksi. Tämän lisäksi Porvali on palvellut sekä valmiussotilaana että rauhanturvaajana. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni. Porvali on palvellut Saksassa ja Kosovossa. Nykyään Porvali toimii operatiivisena lakimiehenä Sisä-Suomen poliisilaitoksella. Ennen koulutuksiaan Porvali ehti myös työskentelemään toimittajana.
Vakoojakoulu on Porvalin esikoisteos, kirja julkaistiin vuonna 2010. Kirja sai osakseen paljon mediahuomiota julkaisuvuotena koska kirja käsittelee kansainvälisiä sopimuksia kuten Haagin ja Geneven sopimusjärjestelmiin suhteessa Suomen Päämajan tiedostelutoimiin. Porvali julkaisi kirjan vasta isoisänsä kuoleman jälkeen, kirja perustuu suurilta osin hänen jäämistöönsä.
