Lagus - Ritari no 1 Äänikirja
Kirjoittaja: Robert Brantberg
Äänikirja
Johdanto
Kirjailijan Robert Brantbergin kiinnostava elämänkerta ensimmäisestä Mannerheim-ristin saaneesta ritarista ja jo legendaksi muodostunut panssarikenraalista Ruben Laguksesta. Huonolla koulunmenestyksellä Lagus aloitti jo nuorena armeijatyönsä sotimalla Saksan puolesta, veljensä rinnalla, ensimmäisessä maailmansodassa. Lagus palasi Suomeen luutnanttina ja päättyi liittyä valkoisten puolella Suomen sisällissodassa. Lagus palveli talvisodassa sekä huoltopäällikkönä että rintamaakomentajana. Jatkosodassa Lagus oli eversti ja hän sai komentoonsa 1. jääkäriprikaatin ja hänet yletettiin kenraaliksi.
Myöhemmin Lagus perusti Suomen ainoan panssaridivisioonan. Lagus – Ritari no 1 äänikirja kertoo miten Mannerheim nimesi Laguksen ensimmäiseksi Mannerheim-ristin ritariksi. Lagus palveli Suomea aina vuoteen 1947 saakka. Lagus – Ritari no 1 äänikirja ilmainen on Jarkko Pajusen äänittämä. Äänikirjan pituus on 9 tuntia ja 47 minuuttia pitkä.
Kirjasta: Lagus - Ritari no 1
Sotakirjailijana ja sotahenkilöiden elämäkerroista tunnettu Robert Brantberg on kirjoittanut kiinnostavan ja kattavan kirjan Lagus – Ritari no 1 nimisen teoksen Ruben Laguksesta. Ruben Lagus syntyi vuonna 1896 Nykyisessä Hämeenkoskella. Lagus oli äidinkieleltään ruotsinkielinen. Hänen koulumenestyksensä ei ollut kovin hyvä, hänet erotettiin koulusta johtuen hänen käytöksestään hänen ollessaan kuudennella luokalla yhteiskoulussa.
Lagus – Ritari no 1 äänikirja ilmainen kertoo, miten nuori Lagus matkusti laittomasti Saksaan missä hänen vanhempi veli Olof jo oli liittynyt Preussin jääkäripataljoonaan. Näin teki myös Ruben. Veljekset sotivat Saksan puolella ensimmäisessä maailmansodassa itärintamalla. Palattuaan Suomeen Ruben Lagus oli nimitetty luutnantiksi ja hänen veli kapteeniksi. Veljekset taistelivat tämän jälkeen valkoisten puolella Suomen sisällissodassa. Olof Lagus kuoli myöhemmin epämääräisissä oloissa.
Kerran riitapukariksi koulussa kutsuttu Lagus toimi sisällissodan jälkeen kadettikoulun ja reserviupseerikoulussa kouluttajana. Eräs koulun oppilas sanoi Lagusta ”syväjäädytetyksi partavetiseksi” koska Laguksella oli tapana tarkastella ja ”leikata oppilaat palasiksi” kun hän arvosteli heidän aikaansaannoksiaan. Lagus itse kävi sotakorkeakoulun ja valmistui sieltä vuonna 1933.
Lagus – Ritari no 1 äänikirja kertoo, että talvisodan alkaessa Laguksesta tuli Kannaksen armeijan huoltopäällikkö. Talvisodan aikana Lagus toimi myös rintamakomentajana ja osallistui näin itse myös taisteluihin. Välirauhan aikaan Lagus matkusti Saksaan ja opiskeli salamasodankäyntiä. Opiskeluista oli hyötyä koska jatkosodan alussa Lagus, silloin eversti, sai komentoonsa ensimmäinen jääkäriprikaatin ja toteutti tuolloin salamasodan Karjalassa. Tämän jälkeen ylipäällikkö Mannerheim nimesi Laguksen ritariksi, ensimmäiseksi Mannerheim ristin ritariksi. Petroskoin valtauksen osallistumisestaan Lagus sai kenraaliylennyksen.
Lagus perusti myös Suomen panssaridivisioonan. Panssaridivisioonalla oli keskeinen rooli vuoden 1944 vaikeassa taisteluissa sekä Tali-Ihantalassa, että Kuuterselässä. Divisioona oli myös osana Lapin sodassa.
Sodan jälkeen, vuonna 1947, Lagus jolloin hän erosi ja siirtyi Lohjan Sato oy:n toimitusjohtajaksi. Lagus työskenteli siellä kuolemaansa saakka vuonna 1957.
Kirjailijasta: Robert Brantberg
Robert Brantberg syntyi vuonna 1950 Helsingissä. Brantberg on tunnettu sotahistorian alalla ja hän on paljon julkaissut suomalainen tietokirjailija. Häntä tunnetaan parhaiten hänen Mannerheim-sarjastansa ja kenraalielämäkerroistaan. Brantberg on julkaissut yli kaksikymmentä elämänkertaa sekä noin satakunta pieniä elämänkertoja sotilaista, upseereista ja sotakenraaleista.
Brantberg on koulutukseltaan aikamoinen taituri. Hän on nimittäin opiskellut laivanrakennusta ja tuotantotaloutta, kansantaloutta sekä journalismia sekä Suomessa että ulkomailla. Brantberg on toiminut toimittajana muun muassa Kalevalassa ja Yleisradiossa sekä päätoimittajana muun muassa Radio Kaiussa. Hän on myös toiminut erilaisten seuruiden ja johtokuntien jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Tästä yksi esimerkki on Oulun kirjailijaseura Oy. Hänen kirjoista kolme on valittu vuoden sotakirjaksi.
